NEOMIND

NEOMIND

'}}

Ratkaisut tuottavuuden ongelmiin

Suomi on ollut tuottavuuskuopassa viimeiset 15 vuotta.

Toisaalta tuottavuus on omistajille ja johtajille kaikki kaikessa! Jotain pitää tehdä, sillä fakta on, että jäämme jatkuvasti alle 27 EU-maan keskiarvon.

Lue, miten tuottavuutta lisätään.

Tuottavuuden ongelmat ja ratkaisut suomalaisissa yrityksissä

”Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi” (Linna 1959).

- Ja Jussin asenne. Näin syntyi tulosta vastoinkäymisistäkin huolimatta. Tässä ollaan tuottavuuden ratkaisun ytimessä.

Nykysuomella ei kuitenkaan mene hyvin. Työn tuottavuus on romahtanut. Mitä on tapahtunut?

27:stä EU-maasta Suomessa työn tuottavuuden kehitys on jäänyt alle keskitason, etenkin vuodesta 2009 eteenpäin. Olemme nyt samalla tasoilla kuin Slovenia! Vuosien 2010 – 2019 aikana jokainen toimialamme – paitsi maatalous – on jäänyt jälkeen EU:n keskitasosta. (Eurostat 2024.)

Todella karuja tilastoja. Tähän on pakko pysähtyä hetkeksi. Aivan käsittämätöntä.

Perkele! Taitaa se kuokka sittenkin olla se meidän juttu.

Tuottavuuden ratkaisut yrityksissä

Työn tuottavuudesta puhutaan isolla tasolla BKT:n muodossa. Tässä artikkelissa pysymme kuitenkin työn ja arjen konkreetin tekemisen tasolla. Näistä rakentuu yrityksen tuottavuus ja lopulta kollektiivisesti koko kansantalous.

Meidän on tärkeää vaikuttaa työn tuottavuuteen organisaatioissa. Mistä koostuu työntuottavuus? 

Työn tuottavuus riippuu ”fyysisen pääoman laadusta, työvoiman taitojen paranemisesta, teknisestä kehityksestä ja uusista tavoista yhdistää näitä panoksia” (EU-komissio 2002). Tämä avaa tarttumapintoja yrityksissä tehtävän työn ja tuottavuuden lisäämiseen.

Työn tuottavuus on siis fyysisen ja teknisen työympäristön ja henkisen puolen, mm. osaamisen, yhdistelmä. Näiden hyvä yhdistäminen johtaa parempaan tuottavuuteen työssä.

"Ihminen tekee tuloksen"

Ihminen on Neomindin lähtökohta. ”Ihminen, joka tekee tuloksen”.

Jopa vailla erityistä fyysistä tai teknistä ympäristöä, kuten tekoälyä, tietotekniikkaa tai muita tuotantokoneita, ihmisen tekeminen ratkaisee tuottavuuden. Tekoäly saattaa olla osittainen poikkeus tähän.

Syvä kiinnostus ja intohimon vimma, kynä ja paperi tai kuokka – periaatteessa juuri muuta ei tarvittaisi. Tämä on klassikko: asenne ratkaisee. Yksilön asenne on usein näkymätön ja automaattinen lähtökohta. Asenne on myös osaamisen ja näkemyksen hankinnan ja muun toiminnan taustalla.

Älykkyys on ratkaisevan tärkeää. Lisäksi tunneäly ja persoonallisuus ratkaisevat. Niin ikään tarvitaan sitoutuneisuus eli työn imu. Toki työn vaatimukset ja resurssit ovat myös tärkeä näkökulma. Tutkimus nostaa toistuvasti nämä tekijät esiin työn tuottavuuden ja tuloksen selittäjinä. (O’Boyle ym. 2011.)

Vaikuttavia täsmälääkkeitä henkiseen lamaan

Tunneäly, persoonallisuus, sitoutuneisuus, työn resurssit! Nämä jälleen muistuttavat asennepuolen tärkeydestä. Asenne on tarkemmin ottaen tunteenomainen havaitsemis-, tulkinta- ja toimintavalmius.

Näihin henkisiin tekijöihin yhtiön tuottavuus perustuu. Epämotivoitunut, pettynyt, turhautunut, stressaantunut, laiska, lamaantunut tai uupunut työntekijä ei tuota hienoillakaan laitteilla.

Toisaalta kehnommallakin laitteella varustettu henkilö, voi olla merkittävä tekijä. Toki parasta on, että sekä tuotantokoneet kuin ihmiset ovat huipputerässä.

Nämä ovat henkisiä tekijöitä, joihin perustuu siis työn tuottavuus. Juuri näihin tekijöihin Neomind Oy:n palvelut vaikuttavat. Menetelmänä tässä kentässä ovat valmennukset ja koulutukset, jotka liittyvät työn imuun, tunneälyyn ja persoonallisuuteen, työn vaatimusten ja resurssien kehittämiseen.

Henkilöstön kehittäminen, HRD

Suomessa tekniikka ja laitepuoli on perinteisesti hyvin hallussa. Sen sijaan ihmisten johtaminen, vuorovaikutus ja "tunnepuoli" eivät ole kansallisia vahvuuksiamme. HRD on todella "kova", kun se täsmennetään, kieteytetään ja otetaan hyvään hallintaan Neomindin paveluilla.

Älykkyyteenkin voidaan vaikuttaa, mutta se on ehkä toinen artikkelinsa.

Salainen ase

On ratkaisevan tärkeää, miten tunneälyn, kognitiivisten kykyjen ja persoonallisuuden yhteispeli vaikuttaa yksilön – esihenkilön tai asiantuntijan – ja tiimin tuottavuuteen työssä (O’Boyle ym. 2011). Tämä on läsnä ja vaikuttamassa kaikissa työpaikoissa.

Tämä on näkymätöntä aineetonta pääomaa. Lisäksi tämä on vaikeasti kopioitavissa oleva tuottavuus- ja kilpailutekijä.

Erottuvuutta ja kestävää kilpailuetua tuo yhtiölle se, miten tästä tehdään selkeä ja hallinnassa oleva tuottavuustekijä. Ei jätetä tätä ydintä sattuman varaan.

Työympäristön ja osaamisen hyvät yhdistelmät lisäävät tuottavuutta (EU-komissio 2002). Neomind tuottaa ratkaisuja aivan erityiseen osaamisen kenttään. Tämä on toimialasta riippumatonta tunne- ja ihmisosaamista.

Kun on hyvät pelit ja vehkeet, on aika kiinnittää huomio itse pelaajiin – tai kuokan heiluttajiin. Ja johtamiseen, kuokan heiluttajien heiluttajiin.

Hyvällä henkisellä otteella syntyy hienoa tulosta!

Lähteet

  1. EU-Komissio (2002). Tuottavuus Euroopan talouksien ja yritysten kilpailukyvyn avaimena. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:n26027
  2. Eurostat (2024). Productivity trends using key national accounts indicators. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Productivity
  3. O'Boyle Jr, E. H., Humphrey, R. H., Pollack, J. M., Hawver, T. H., & Story, P. A. (2011). The relation between emotional intelligence and job performance: A meta‐analysis. Journal of Organizational Behavior32(5), 788-818.
  4. Linna V. (1959). Täällä Pohjantähden alla. WSOY. Porvoo.

Työkalut haasteissa voimaantumiseen.

- Powering the Growth.